Novelli

     Pöydälle oli kasattua kaikkea mahdollista mitä kunnon syntymäpäiväjuhlat tarvitsivat; oli sipsiä, dippiä, erilaisia limsoja, kakkua, pullaa ja karkkia. 

     "Hyvää 6-vuotissyntymäpäivää!" virnuilin parhaalle ystävälleni Katjalle  ja jos katse voisi tappaa, niin minä kasvaisin jo horsmaa.

     "Äiti sanoi, että se hakee VÄHÄN purtavaa meille nuorille..." Katja tuhahti ja katsoi silmät mustina keittiön pöydälle kasattua herkku vuorta. 

     Basson jytke jylisi koko talon läpi, jonkun väännettyä nupit kaakkoon ja silmänräpäyksessä Katja oli hävinnyt keittiöstä etsimään syyllistä. Tänään oli Katjan syntymäpäivä, 17. helmikuuta. Katjalla tuli 18 vuotta plakkariin ja pitihän sen kunniaksi pitää bileet. Katja oli aloittanut vanhempiensa suostuttelun jo hyvissä ajoin ja vanhemmat olivatkin loppujen lopuksi suostuneet menemään mummolaan yöksi, jotta nuoriso saisi juhlia. Katja tiesi, että kuolema koittaisi jos joku naapureista soittaisi poliisille ja siksi hän yritti parhaansa mukaan pitää melutasoa mahdollisimman pienenä, aika huonoin tuloksin. 

     Olin tutustunut Katjaan hänen ollessaan yläasteella rinnakkaisluokallani, tiemme kuitenkin erosivat Katjan lähdettyä urheilulukioon ja minun lähdettyä ammattikouluun opiskelemaan lähihoitajaksi. Suurin osa bileisiin osallistujista oli Katjan kavereita uudesta lukiosta ja siksi minä piilottelinkin keittiössä pikkunaposteltavien äärellä. Välillä keittiössä kävi sekalaista sakkia hakemassa juomista jääkaapista, mutta suurin osa ignoorasi minut täysin. Eikä se minua kyllä haitannutkaan.

       ''Anteeksi", tuntematon ääni rikkoi ajatukseni, "haluisitko vähän siirtyä, että saan lasin?" tummatukkainen poika väläytti minulle koko hammasrivin paljastavan hymyn. Siirryin sanaakaan sanomatta pois saarekkeen edestä, jotta poika saisi lasinsa.

      ''Miksi sä piilottelet täällä keittiössä?" pojan tummanruskeat silmät tuikkivat uteliaina. 

      ''En oikein kuulu teidän lukiolaisten joukkoon'', pinnistin pienen hymyn kasvoilleni. Miksi pojat aina saavat minut näin vaivaantuneeksi?

      ''Missä koulussa sä oot?''

      ''Sotessa, opiskelen lähihoitajaksi." Tämä small talk sai minut kokoajan vaivaantuneemmaksi.

      ''Mikä sun nimi on?'' ja taas poika väläytti sen pepsodent hymynsä. Onneksi olin taas käynyt istumaan, koska polvethan tässä pettäisivät alta.

      ''Juno'', nimeni aiheutti aina kuulijassaan jotenkin huvittuneen reaktion ja niin myös pojassakin, jonka kulmakarvat nousivat hitusen ja nauru kumpusi hänen kurkustaan. 

     ''Oikeesti? Vähän siistii! Mä oon Luukas", poika ojensi kätensä ja kättelimme, erittäin muodollista. ''Kerrohan Juno, onko sulla aikomustakaan tulla tonne olkkarin puolelle ja esimerkiksi niiku osallistua näihin bileisiin?" aivan kuin poika, tai siis Luukas, olisi piikitellyt minua, mutta sen pepsodent hymy paljasti sen vain kiusoittelevan.

     ''Öö en usko, enköhän lähde kotiin päin kohta", hymyilin ujosti ja pyöritin vaaleaa hiussuortuvaa sormeni ympärille. 

     ''Harmi'', Luukas sanoi äänellä, joka sai sydämenin heittämään voltin. Luukaksella oli jotain sanoinkuvaamattoman kiehtovaa ja olin varma, että hänen kuvansa jäisi pyörimään mieleeni vielä pitkäksi aikaa näiden bileiden jälkeen. 

     Hymyilin Luukakselle pahoittelevasti ja rupesin tekemään lähtöä, bileet eivät olleen minun juttuni. 

     ''Hei Juno!'' Luukas huudahti juuri kun olin pääsemässä ulos keittiöstä, "Oli kiva tavata", ja taas se hymy. 

     "Niin mustakin", vastasin ja väläytin parhaimman hymyni hänelle. 

     Onneksi Katjalta ei ollut pitkä matka meille ja en ollut kuollut matkalla hypotermiaan. Valelin naamaani lämpimällä vedellä, mikä sai kylmät poskeni kipristelemään. Luukaksen kuva pyöri edelleen päässäni ja oli pyörinyt koko kotimatkan. Sisimmässäni tiesin, että tulisin tuskin koskaan kuulemaan Luukaksesta uudestaan. Sen näköisellä pojalla oli sutinaa varmasti yhden jos toisen lukiolais tytön kanssa. 

     Vaihdoin yöpaidan päälle ja kipusin sänkyyni untuvapeiton alle ja samalla hetkellä kännykkäni piippasi viestin merkiksi.

     ''Kahville huomenna? :-) - Luukas"